sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Live for the Moment


Noniin, taas yksi viikko takana Nykissä. Nyt on tulossa superpitkä päivitys ehkä maailman oudoimmasta viikosta jonka oon täällä viettäny. Outo siksi, että tähän viikkoon mahtui niin paljon sekä hyviä että huonoja asioita ja elin koko viikon kuin vuoristoradassa.

Joka viikko puhutaan Anskun ja Ninan kanssa että nyt tehdään kunnon suunnitelmat viikonlopulle, mutta viikot menee niin nopeaa että perjantaina aina hoksataan että hei apua nythän on jo viikonloppu! Siksi meidän viikonloppu reissut on ollut aika ekstempore-painotteisia sillä oikeesti aika vaan lentää.. aivan liian nopeaa..
Meillä ei ollut tällekään viikonlopulle suunnitelmia, kuhan vaan pidetään hauskaa ja nautitaan, that's the plan.
Sitten voin kertoa vielä hieman meidän keskiviikkoisesta illasta Manhattanilla. Keskiviikkona oli siis 4th of July eli Amerikan itsenäisyyspäivä ja me saatiin koko päivä vapaaksi Anskun kanssa. Kävin aamulla Gabriellan kanssa poolilla, mutta sitä ei voi laskea töiksi. Mä otin aurinko ja Gabby leikki muiden lasten kanssa altaassa :D Lähdettiin sitten Manhattanille metsästämään jännittäviä tapahtumia ja niitä me kyllä loppupeleissä saatiinkin. Päätettiin että lähdetään kiertämään meidän ihanaa ”kotikaupunkia” ja otettiin metro Canal streetille ja matka jatkui China Towniin. Ihan hassua, että 2 minuutin metromatkan jälkeen oletkin Kiinassa! Kaikki ihmiset, kauppiaat, kyltit ja kauppojen nimet on kiinalaisia ja tuntui oikeasti kuin olisin kävellyt pitkin Kiinan katuja.. vaikka siellä en ole koskaan ollutkaan. Mutta tunne oli niin aito! 

CHINA TOWN

No käveltiin sitten vähän matkaa Chinatownin katuja ja saavuttiinkin yhtäkkiä Little Italyyn. Nyt oltiinkin sitten Italiassa! Tämä kaupunki hämmästyttää minut kerta toisensa jälkeen.. Tää katu mitä pitkin käveltiin oli aivan kuin pieni pala Italiaa. Siellä myytiin kaduilla italialaista jäätelöä, kaikki ravintolat oli kaduilla ja italian liput liehuivat joka kulmassa. Sain yhden päivän aikana kiertää 2 uutta maata ja tämä oli kuin pieni loma mulle ja Anskulle. Kiitos NYC!

LITTLE ITALY
Kun oltiin kierretty Kiina ja Italia, otettiin suunnaksi Central Park. Ei oikein tiedetty miten Amerikkalaiset juhlii omaa synttäripäiväänsä täällä, mutta me ainakin juhlittiin amerikkalaistenkin puolesta suomalaisittain :D Otettiin Central Parkin jälkeen suunnaksi pieni pubi jossain päin Manhattania (olltiin kävelty koko päivä ilman karttaa eikä ollu mitään hajua missä me oltiin:D) No, tää paikka osottautu niin hyväksi paikaksi hyvän menon ja palvelun takia et päätettiin jäädä istuu iltaa sinne! Sitten yhtäkkiä siinä isolta screeniltä alkaa näkymään ihan jumalattoman isot ilotulitukset ja Katy Perryn keikka. Mietittiin että tuo on varmaan jossain Californiassa ku on nii upeen näköstä, nii se baarimikko sano että se on täältä Nykistä! Taas tuli sellanen olo et apua missä me oikeesti ollaan, siellä missä kaikki tapahtuu ja kaikkien mahdollisuuksien äärellä! Nää ilotulitukset kesti kuulemma 2 tuntia putkeen, eikä me todellakaan jaksettu katsoa niitä loppuun asti :D Otettiin polkupyörä taksi yhteen toiseen paikkaan ja nyt en taaskaan pysty kertomaan enempää, mutta lupaan että nauratte kun kerron nää asiat teille Suomessa :D Olin sitten aamulla kotona ja siitä oli hyvä alottaa melkeen suoraan seuraava työpäivä!


Happy 4th of July!

PERJANTAI

Perjantaina sitten Päivi heitti mut Anskun luo yökylään ja mua odotti vastassa Ansku ja Nina, valmiina lähdössä Cityyn illaksi. Olin tosi väsynyt henkisesti rankan viikon jälkeen ja olin valmistautunut vaan juoruilemaan ja nauttimaan kiireettömästä illasta, mutta kun Nyki kutsuu niin ei sitä kannata tuhlata aikaa kotona. Sitten kun oon Suomessa mulla on aikaa tehdä sitä yllinkyllin. No, heitettiin kamat niskaan ja lähdettiin junalla kohti Manhattania. Otettiin taksi Bleecker Streetille (joka on tällä hetkellä ehkä mun lempipaikka nykissä.) ja kierrettiin ehkä koko Bleecker Streetin tarjonta läpi ! Kuvat puhuu taas puolestaan.


LAUANTAI


Lauantai päivä menikin sitten Anskun tyhjässä kämpässä rentoutuen, kiinalaista ruokaa tilaten ja nauraen. Meillä oli niin hauskaa vaikka ei edes tehty mitään. Ja päivän paras hetki oli kun oltiin kerrankin Idan kanssa samaan aikaan koneella ja juteltiin skypessa yli pari tuntia! Mulla on niin ikävä mun parasta kaveria ja odotan niin paljon että elokuussa nähdään! Tosin vain 4 päivää ennen kuin joudutaan sanomaan vuodeksi hyvästit.. mua pelottaa kuinka oudolta Suomessa tuntuu kun Ida ei ole siellä.. 
Illasta kun saatiin sitten viimein itsemme liikkelle, lähdettiin taas kohti Manhattania ja Bleecker Streetia. Tuntuu oudolta et pääsen Manhattanille ihan millon haluun ja aion nyt nauttia siitä tunteesta, koska en tiedä onko sama enää koskaan mahdollista. No, mentiin meidän kantispaikkaan ja tältä näytti sitten meidän lauantai-ilta! Tehtiinkö me muuta tällä viikolla ku kierrettii nykin yöelämää? Hups, mutta ei!

Aamuauringossa

 Oon tässä miettiny että mulla on täällä työ, kaverit ja arki. Mä elän mun elämää täällä kuin olisin aina ollut täällä. Niin kuin Anskun kanssa puhuttiin, että me eletään tätä elämää täällä niin huonojen kuin hyvienkin hetkien kanssa. Me ei olla täällä lomalla, me oikeasti asutaan täällä. Huomaan jo että esim. Manhattanilla en jaksa tai tuntuu turhalta ottaa kuvia kokoajan, sillä enhän mä tee niin Rovaniemelläkään. Musta Suomeen palaaminen tuntuu nyt niin oudolta asialta vaikka se lähenee päivä päivältä enkä enää pysty ihannoimaan kotiinpaluuta samalla tavalla kuin ennen.. Niin paljon asioita on tapahtunut Suomessa mun ollessa täällä, että mua pelottaa palata takaisin. Elämä tulee ehkä muuttumaan liikaa ja se pelottaa mua. Myös se miten mä itse olen muuttunut tän kesän aikana on jännä juttu. Mä toivon että tuun Suomeen entistä vahvempana ja määrätietoisempana ja hyödynnän kaiken mitä tää matka on mulle opettanut. Mä tuun jo niin surulliseksi kun ajattelen että Ansku lähtee alle kuukauden päästä takas Suomeen... Mulle tulee Suomessa niin hirveät vieroitusoireet Anskusta ja tästä ajasta, enkä voi ajatella meitä missään muualla kuin Nykissä. Jos nään Anskun tulevaisuudessa Kuopiossa, en varmaan voi käsittää että se tosiaan asuu siellä eikä meidän Nyki elämä voi enää jatkua..Voin kuitenkin aina tulevaisuudessa sanoa asuneeni Nykissä, ja siitä saakin sitten monta hyvää keskustelua aikaseksi. Iskän sanoin, kukaan ei voi ottaa näitä muistoja multa pois, ei ikinä!

Tiivistetään tää viikko seuraavan biisiin! Kiitos Nina ja Ansku, ootte mulle niin rakkaita.


Ei kommentteja: