Tämänhetkinen asuinpaikka: Glen Head, NY

Noniin nyt oli viimein aikaa tulla koneelle ja kirjoittaa vähän kuulumisia täältä rapakon toiselta puolelta !

Saavuin siis sunnuntai iltana JFK:n lentokentälle jossa Päivi oli mua vastassa ja lähdettiin yhdessä ajelemaan kohti Glen Headia, eli paikkaa missä mun host perhe asuu. Heti kun saavuttiin lähemmäs ja lähemmäs itse kohdetta, mulla tuli vaan enemmän ja enemmän mieleen tästä kaikesta Wisteria Lane, eli se katu jolla täydelliset naiset asuu. Kaikissa taloissa liehuu Amerikan lippu lipputangossa tai seinään kiinnitettynä, palkatut puutarhurit leikkaa nurmea tai puhaltaa lehtiä ja talon eteen on parkkeerattu kalliit autot. Täällä kaikilla on siis aika täydelliset pihat ja kuulemma meilläkin käy kesäisin puutarhuri, joten mua ei onneksi voi laittaa pihahommiin :) Täällä ihmiset on ihanan ystävällisiä ja meninki ihan hämilleen ekana iltana kun iltalenkillä jokainen vastaantulija kysyi että " how are you?" ja kouluun menessä kaikki huutelee omilta pihoiltaan että " Morning, have nice day!" Ida, tää on just sitä kuuluisaa jenkkiläisten small talkia mistä puhuttiin! Hyvä että tiedän Suomessa edes ketä mun naapurissa asuu, mutta nyt tunnen Sheppard streetiltä jokaisen talon asukit. Tässä muutama kuva meidän talosta niin saatte vähän kuvaa mistä puhun :)

                                                          

Sitten on pakko kertoa jotain mun aivan ihanasta ja suloisesta host tytöstä Gabriellasta. 

Gabriella on nii elämää täynnä oleva tyttö että munki tekee välillä vaikeaa pysyä perässä. Gabriella puhuu suomea, mutta ei kovin hyvin, joten mun yksi tehtävä on opettaa Gabriellalle suomea ja rohkeutta puhua sitä. Välillä jos Gabriella ei ymmärrä Suomea nii sitte selvennän sen vielä engalanniksi, ja siihen ei sitten tulekaan loppua jos Gaby saa puhua englantia :D Sillä on aina niin paljon asiaa, mutta suomeksi se ei osaa sanoa kaikkea mitä ajattelee. Eilenki oli hyvä ku kysyin että mikäs olikaa hedelmä suomeksi ku olin pakkaamassa Gabyn lunchboxia, nii se kysyy varovasti että oliko se hemmetti? Mä en voinu ku nauraa ku mietin et mistähän se on senki oppinu :D ei ainakaan multa..

Mun arkirutiinit Gabriellan kanssa koostuu yleensä siitä, että herätän Gabyn aamulla, puetaan yhdessä vaatteet, syödään aamupala ja kävellään kouluun. Sillä välin ku Gabriella on koulussa mä teen kevyitä kotitöitä et tää kolmikerroksinen talo pysyy kunnossa. Oon kyllä sitten niin vaimomatskua ku tuun takas kotii ku saan pidettyä tän talon puhtaana koko kesän ;) Puol 3 haen sitten Gabyn koulusta kotiin (Jenkeissä on hirveän tarkkaa et lapset pitää olla aina joku viemässä ja hakemassa koulusta) ja sitten alkaa Gabyn ja mun yhteinen aika :) Ensin tehdään läksyt, jotka on onneks vielä ihan suht helppoja mullekin, ja sit alkaa leikki aika. Tänään mentiin leikkimään koulun pihalla olevalle leikkikentälle jossa oli myös Gabriellan ihastus Dylan, jonka kanssa se sai sitten leikkiä hippaa ;) Sitten ku oltii tulossa kotiin päin nähtii myös naapurin muksut ja niiden au-pair joka on Sloveniasta. Tää Slovenialainen au-pair on ollu täällä jo 9 kk ja lupas viedä mut huomenna Glen Headin kiertoajelulle ja viikonloppuna mennään ehkä Manhattanille kahdestaan, ettei mun tarvi heti yksin lähteä seikkailemaan! Sovittiin sitten siinä playdatet Gabriellalle ja pojille, joten nyt on onneks jo muutama tuttu tälläkin puolen maailmaa. 

Mä en voi vieläkään kyllä käsittää et oon täällä.. Jotenki tuntuu että oisin ollu täällä jo vaikka kuinka monta päivää ku oon jo sopeutunu tänne nii hyvin. Gabriella onneksi tekee siitä tosi helppoa ja Päiviki on ollu tosi mukava ja auttavainen mua kohtaan. Pakko myöntää kyllä että mulla on elämäni ensimmäinen jetlag, ja sisäinen kello on aika sekaisin tällä hetkellä.. Menin eilenki paikallista aikaa klo 8 nukkumaan ja heräsin kahdelta yöllä ihan virkeänä. Jos nyt pikkuhiljaa alkais saamaa vähä rytmistä kiinni :) Tänään tuli ekat itkutki ku näin Poksun ja Jaakon facebookin kameran kautta, mutta se on mulle ihan normaalia et itken jo alle viikon eron jälkeen, siks tää onki nii iso juttu mulle et ylipäänsä oon edes täällä :D Vielä ei oo niin kova ikävä, mutta on vaan nii ihana tietää että kotona on myös kaikki hyvin. Ehtii vielä monet itkut tirauttaa tässä kolmen kuukauden aikana. Täällä on tapahtunu niin paljon sen jälkeen kun lähdin suomesta, että jos sen kaiken alkaisin tähän kirjoittamaan en pääsis piiiitkään aikaan nukkumaan (joka varmasti helpottais mun jetlagia), joten kirjoittelen taas kun ehdin !

Tässä vielä muutama kuva ihanasta Gabriellasta! Haleja suomeen!