In New York, Theres nothing you can't do!

APUAAAA! Mä oon niin rakastunu, mä oon niin rakastunu New Yorkiin!

Oon kulkenu koko päivän suu auki, ihmetellyt KAIKKEA eteen tullutta ja miettinyt, kuinka onnekas mä oon ku saan kokea tän kaiken! Tää oli yksi ihmeellisimmistä ja unohtumattomimmista päivistä ikinä..

Eilen sovittiin toisen suomalaisen au-pairin Anskun kanssa, että otetaan seuraavana päivänä suunnaksi Manhattan. Lähdin aamulla kävelemään juna-asemalle sen jälkeen kun Päivi oli ympyröinyt mulle karttaan missä kaikkialla manhattanilla kannattaa käydä (oli muuten koko kartta ympyröitynä:) ja hyppäsin junaan niin jännittyneenä etten oo pitkään aikaan ollu! Seuraavalta pysäkiltä kyytiin hyppäs Ansku ja lähdettiin kohti Pennstationia eli meidän päätepysäkkiä Manhattanilla. Ansku on aivan ihana kuopiolais-tyttö, ja tultiin tosi hyvin juttuu heti alusta asti :)

Vaihdettiin Jamaicalla junaa ja sitten alkoi pikkuhiljaa näkyä korkeampia ja korkeampia pilvenpiirtäjiä.. MÄ OLIN MANHATTANILLA! Yhdessä maailman upeimmista kaupungeista!

   Elmo yhtä hukassa ku me Times Squarella:)

                                            

Hypättiin Pennstationilla junasta pois ja ensimmäinen asia minkä näin oli vaatimaton Empire State Building. Voin sanoa että se on valtava! Mä tunsin itteni niin pieneksi niiden kaikkien rakennusten keskellä ja sen ihmisjoukon seassa, että kävelin vaan eteenpäin ku jossai unessa. Mä en vaan voinu uskoa että oon oikeasti siellä minkä nään joka päivä telkkarissa. Oon oikeesti siellä missä kaikki tapahtuu! Lähdettiin sitte Anskun kanssa kävelemään kohti Broadwayta ja Times Squarea ja en osaa nyt tässä kuvailla mun tuntemuksia, sillä en osaa pukea niitä sanoiksi. Onneksi mulla oli Ansku mukana et sain jakaa nuo hetket jonkun kanssa, oltiin kuitenki nii ihmeellisessä paikassa ettei sitä kaikkea voi pitää sisällä :)

Käveltiin Broadwayta eteenpäin ja pysähdeltiin koko ajan ottamaan kuvia ja ihmettelemään kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. Ei oltu päästy hirveän pitkälle ku pysähdyttiin sitte Time Squarelle mäkkäriin syömään (Sinne Ida seuraavaks töihin;).) Nykissä on aivan ihmeellistä kuinka joka nurkan takana on jotain nähtävää. Ihan sama minne menee tai kääntyy niin kaikkialla tapahtuu jotain. Harva kaupunki tarjoaa samanlaisia WAU-kokemuksia joka askeleella. 

Jatkettiin sitte matkaa Rockefeller Centeriin pitkän etsinnän jälkeen ja sain taas hyvät naurut ku menin kysyy joltain hodarimyyjältä et missä on Rockefeller Center vaikka joka puolella lukee et ollaan jo siellä :D Siinä oli sitte sellane ihana st.patrickin katedraali ja mentiin huviksi käymään sinne sisälle ottaan muutama kuva. No, yhtäkkiä alkaa musiikki soimaan ja ollaan keskellä Amerikkalaisia häitä! Mietittiin että ei voi olla totta, miten on mahdollista että jotain näi siistiä tapahtuu just ku satuttiin tulee sinne! Aivan ihanat häät, kaunis morsian, ja Ansku ja minä itkemässä tuntemattomien ihmisten häissä :D Everything is possible in NY! 

Napattiin sitte Starbucksista kahvit ja lähdettiin jatkaa matkaa kohti Central Parkia. Se Starbucksin myyjä kysy siinä kassalla mun nimeä siihen kahvikuppiin ja sanoin selkeästi että Sannu. Sitten ku se kysy toisen ja kolmannen kerran nii luovutin ja sanoin et kirjota siihen vaa jotain. Sitte ulkona kerroin sen jutun Anskulle ja alettiin huviks kattoo mitä siinä luki nii tältähän se sit näytti :D Ei menny Anskunkaan nimi iha nappiin! Tästä lähtien mun jenkkinimi on Gabrielan mukaan Sunny. Sannu ei selvästikää oo kovin kansainvälinen nimi!

SONLOO JA NINA

Kun pääsin Central Parkiin olin aivan myyty. Voiko maailmassa olla jotain näin upeaa? Vaikka mäki oon ollu ties missä maailman kolkissa nii tää jotenki pysäytti mut. Alettiin miettii Anskun kanssa että miten täältä pystytään lähtee pois? Tultiin siihen lopputulokseen, että eihän monet pystykään jättää Nykiä, jotkut jää tänne ihan pysyvästi. Sitten mietittiin että pitää ajatella että ollaan onnekkaita et saadaan olla täällä edes tää kesä ja halutaan kokea kaikki mahdollinen mitä New York voi meille tarjota.

Nähtiin vaan pieni osa Central Parkia ku huomattiin ettei olla ehditty edes kovin kaus ja ollaan kohta oltu jo koko päivä reissussa. Lähdettiin sitten käveleen kohti Pennstationia 5th avenunen upeiden liikkeiden ja komeiden Abercrobie miesten ohi, kun yhtäkkiä alko satamaan ihan taivaan täydeltä vettä. Koko päivän oli ollu ihan hirveä helle ja yhtäkkiä oltiin nii märkiä et ihan ku ois suihkusta tullu :D Napattiin sitte taxi ja nyt on koettu miltä tuntuu olla new yorkin keltaisessa taksissa :) Meillä meni manhattanilla koko päivä eikä oltais millään haluttu lähteä pois, siellä on niin paljon tekemistä ja nähtävää että aika lensi ku siivillä. Oon aivan ihmeissäni miten paljon tykkäsinkään manhattanista.. Oon aina sanonu että en tykkää suurkaupungeista ja Helsinkiki oli joskus mulle liian suuri, mutta en tiedä kuka ei vois rakastaa Nykiä. Siellä on kaikkea kaikille ja jokainen saa olla sellainen kuin on. Jos vaikka yhtäkkiä heittäisit kadulla vaatteet pois ja hyppisit alasti niin ei kukaan varmaa reagois siihen mitenkää, siellä on niin monta erilaista kulkijaa ja niin monta eri tarinaa :D

CENTRAL PARK

Tulin sitten illalla kotiin aivan rättiväsyneenä ja jalat kipeänä ja ajattelin mennä suoraan nukkumaan, kun Päivi halusi viedä mut käymään rannalla kun oli tulossa niin nätti auringon lasku. No, täällä ei kannata sanoa ikinä ei, sillä koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Otettiin sitten Gabriella mukaan ja lähdettiin ajamaan kohti rantaa. Siellä oli ihan hirveä ruuhka ja mietittiin että mitä ihmettä täällä tapahtuu kun siellä oli iso lava missä orkesteri soitti ja koko ranta oli ihan täynnä ihmisiä. No, Päivi muisti että kappas siellä on tänää joku iso ilotulitus kun maanantaina on Memorial Day ja päätettiin sitten jäädä kattomaan sitä siihen rannalle. Ajattelin että mennään vaan autolla nopeasti kiertämään se ranta läpi, mut nyt olinki keskellä isoja rantajuhlia katsomassa aivan mahtavia ilotulituksia! Siinä rannalla istuessä mietin vaan että Rovaniemi tuntuu varmaan niin pieneltä paikalta kaiken tän jälkeen ja kuinka hienon päätöksen sain mun päivälle, ilotulitukset ja kaikki! 

Pakko se on todeta taas niinkuin otsikossa, THERES NOTHING YOU CAN'T DO! 

Kello on vaikka jo kuinka paljon mutta oli pakko ennen nukkumaan menoa saada kirjoittaa fiiikset ylös.. Mä en vaan voi lopettaa hymyilemistä!  

Ps. Kiitos Ansku ihanasta päivästä! :)

Pps. Erityisterveiset Jaakolle ja Poksulle! Ootte mun mielessä joka päivä <3

Ei oo varmaan vaikea arvata mistä mun unet kertoo tänä yönä..